päriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapäriseminen (38)
- teonnimi verbistä päristä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | päriseminen | pärisemiset |
genetiivi | pärisemisen | pärisemisten pärisemisien |
partitiivi | pärisemistä | pärisemisiä |
akkusatiivi | päriseminen; pärisemisen |
pärisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pärisemisessä | pärisemisissä |
elatiivi | pärisemisestä | pärisemisistä |
illatiivi | pärisemiseen | pärisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pärisemisellä | pärisemisillä |
ablatiivi | pärisemiseltä | pärisemisiltä |
allatiivi | pärisemiselle | pärisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pärisemisenä (pärisemisnä) |
pärisemisinä |
translatiivi | pärisemiseksi | pärisemisiksi |
abessiivi | pärisemisettä | pärisemisittä |
instruktiivi | – | pärisemisin |
komitatiivi | – | pärisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pärisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pärisemis- |