pöllämystyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapöllämystyminen (38)
- teonnimi verbistä pöllämystyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pöllämystyminen | pöllämystymiset |
genetiivi | pöllämystymisen | pöllämystymisten pöllämystymisien |
partitiivi | pöllämystymistä | pöllämystymisiä |
akkusatiivi | pöllämystyminen; pöllämystymisen |
pöllämystymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pöllämystymisessä | pöllämystymisissä |
elatiivi | pöllämystymisestä | pöllämystymisistä |
illatiivi | pöllämystymiseen | pöllämystymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pöllämystymisellä | pöllämystymisillä |
ablatiivi | pöllämystymiseltä | pöllämystymisiltä |
allatiivi | pöllämystymiselle | pöllämystymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pöllämystymisenä (pöllämystymisnä) |
pöllämystymisinä |
translatiivi | pöllämystymiseksi | pöllämystymisiksi |
abessiivi | pöllämystymisettä | pöllämystymisittä |
instruktiivi | – | pöllämystymisin |
komitatiivi | – | pöllämystymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pöllämystymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pöllämystymis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pöllämystyä + johdin -minen