pölyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapölyttäminen (38)
- teonnimi verbistä pölyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pölyttäminen | pölyttämiset |
genetiivi | pölyttämisen | pölyttämisten pölyttämisien |
partitiivi | pölyttämistä | pölyttämisiä |
akkusatiivi | pölyttäminen; pölyttämisen |
pölyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pölyttämisessä | pölyttämisissä |
elatiivi | pölyttämisestä | pölyttämisistä |
illatiivi | pölyttämiseen | pölyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pölyttämisellä | pölyttämisillä |
ablatiivi | pölyttämiseltä | pölyttämisiltä |
allatiivi | pölyttämiselle | pölyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pölyttämisenä (pölyttämisnä) |
pölyttämisinä |
translatiivi | pölyttämiseksi | pölyttämisiksi |
abessiivi | pölyttämisettä | pölyttämisittä |
instruktiivi | – | pölyttämisin |
komitatiivi | – | pölyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pölyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pölyttämis- |