pönikkä

Suomi

pönikkä (14)

(arkikieltä) (varsinkin pienehkö) tynnyri tai sammio
(arkikieltä) purkki, tölkki
(arkikieltä) mikä tahansa nesteen säilyttämiseen tai kuljettamiseen tarkoitettu astia

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pönikkä	pönikät
genetiivi	pönikän	pöniköiden pöniköitten pönikköjen (pönikkäin)
partitiivi	pönikkää	pöniköitä pönikköjä
akkusatiivi	pönikkä; pönikän	pönikät
sisäpaikallissijat
inessiivi	pönikässä	pöniköissä
elatiivi	pönikästä	pöniköistä
illatiivi	pönikkään	pönikköihin pöniköihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pönikällä	pöniköillä
ablatiivi	pönikältä	pöniköiltä
allatiivi	pönikälle	pöniköille
muut sijamuodot
essiivi	pönikkänä	pönikköinä pöniköinä
translatiivi	pönikäksi	pöniköiksi
abessiivi	pönikättä	pöniköittä
instruktiivi	–	pöniköin
komitatiivi	–	pöniköine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	pönikä-
vahva vartalo	pönikkä-
konsonantti- vartalo	-