Katso myös: popo, Popo, popó

Substantiivi

muokkaa

pöpö (1)[1]

  1. (arkikieltä, lastenkieltä) sairauksia aiheuttava bakteeri, mikrobi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpøpø/
  • tavutus: pö‧pö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pöpö pöpöt
genetiivi pöpön pöpöjen
partitiivi pöpöä pöpöjä
akkusatiivi pöpö;
pöpön
pöpöt
sisäpaikallissijat
inessiivi pöpössä pöpöissä
elatiivi pöpöstä pöpöistä
illatiivi pöpöön pöpöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pöpöllä pöpöillä
ablatiivi pöpöltä pöpöiltä
allatiivi pöpölle pöpöille
muut sijamuodot
essiivi pöpönä pöpöinä
translatiivi pöpöksi pöpöiksi
abessiivi pöpöttä pöpöittä
instruktiivi pöpöin
komitatiivi pöpöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pöpö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

sairaalapöpö

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pöpö Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1