paappa
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä) isoisä; vanha mies
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑːpːɑ/
- tavutus: paap‧pa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paappa | paapat |
genetiivi | paapan | paappojen (paappain) |
partitiivi | paappaa | paappoja |
akkusatiivi | paappa; paapan |
paapat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paapassa | paapoissa |
elatiivi | paapasta | paapoista |
illatiivi | paappaan | paappoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paapalla | paapoilla |
ablatiivi | paapalta | paapoilta |
allatiivi | paapalle | paapoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paappana | paappoina |
translatiivi | paapaksi | paapoiksi |
abessiivi | paapatta | paapoitta |
instruktiivi | – | paapoin |
komitatiivi | – | paappoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | paapa- | |
vahva vartalo | paappa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. puhekieltä: isoisä; vanha mies
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Spaapparo elää öisin ja tekee papuskan sapuskaa aamuisin.
Aiheesta muualla
muokkaa- paappa Kielitoimiston sanakirjassa