Substantiivi

muokkaa

paavius (40)[1]

  1. se, että on paavi; paavinä oleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑːʋius/ tai /ˈpɑːʋiu̯s/
  • tavutus: paa‧vi‧us / paa‧vius

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paavius paaviudet
genetiivi paaviuden paaviuksien
partitiivi paaviutta paaviuksia
akkusatiivi paavius;
paaviuden
paaviudet
sisäpaikallissijat
inessiivi paaviudessa paaviuksissa
elatiivi paaviudesta paaviuksista
illatiivi paaviuteen paaviuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi paaviudella paaviuksilla
ablatiivi paaviudelta paaviuksilta
allatiivi paaviudelle paaviuksille
muut sijamuodot
essiivi paaviutena paaviuksina
translatiivi paaviudeksi paaviuksiksi
abessiivi paaviudetta paaviuksitta
instruktiivi paaviuksin
komitatiivi paaviuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo paaviude-
vahva vartalo paaviute-
konsonantti-
vartalo
paaviut-

Etymologia

muokkaa

sanan paavi vartalosta paavi- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • paavius Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40