pahoinpiteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapahoinpiteleminen (38)
- teonnimi verbistä pahoinpidellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pahoinpiteleminen | pahoinpitelemiset |
genetiivi | pahoinpitelemisen | pahoinpitelemisten pahoinpitelemisien |
partitiivi | pahoinpitelemista | pahoinpitelemisia |
akkusatiivi | pahoinpiteleminen; pahoinpitelemisen |
pahoinpitelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pahoinpitelemisessa | pahoinpitelemisissa |
elatiivi | pahoinpitelemisesta | pahoinpitelemisista |
illatiivi | pahoinpitelemiseen | pahoinpitelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pahoinpitelemisella | pahoinpitelemisilla |
ablatiivi | pahoinpitelemiselta | pahoinpitelemisilta |
allatiivi | pahoinpitelemiselle | pahoinpitelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pahoinpitelemisena (pahoinpitelemisna) |
pahoinpitelemisina |
translatiivi | pahoinpitelemiseksi | pahoinpitelemisiksi |
abessiivi | pahoinpitelemisetta | pahoinpitelemisitta |
instruktiivi | – | pahoinpitelemisin |
komitatiivi | – | pahoinpitelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pahoinpitelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pahoinpitelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pahoinpidellä + johdin -minen