pahoinvoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapahoinvoiminen (38)
- teonnimi verbistä pahoinvoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pahoinvoiminen | pahoinvoimiset |
genetiivi | pahoinvoimisen | pahoinvoimisten pahoinvoimisien |
partitiivi | pahoinvoimista | pahoinvoimisia |
akkusatiivi | pahoinvoiminen; pahoinvoimisen |
pahoinvoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pahoinvoimisessa | pahoinvoimisissa |
elatiivi | pahoinvoimisesta | pahoinvoimisista |
illatiivi | pahoinvoimiseen | pahoinvoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pahoinvoimisella | pahoinvoimisilla |
ablatiivi | pahoinvoimiselta | pahoinvoimisilta |
allatiivi | pahoinvoimiselle | pahoinvoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pahoinvoimisena (pahoinvoimisna) |
pahoinvoimisina |
translatiivi | pahoinvoimiseksi | pahoinvoimisiksi |
abessiivi | pahoinvoimisetta | pahoinvoimisitta |
instruktiivi | – | pahoinvoimisin |
komitatiivi | – | pahoinvoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pahoinvoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pahoinvoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pahoinvoida + johdin -minen