pahoittelu
Suomi
muokkaaInterjektio
muokkaapahoittelu (+ possessiivisuffiksi)
- ilmaus, jonka tarkoituksena on osoittaa myötätuntoa henkilölle, jonka on saattanut hankalaan tilanteeseen
Substantiivi
muokkaapahoittelu (2)
- se, että pahoittelee; se, että ilmaisee toiselle olevansa pahoillaan (jostakin)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pahoittelu | pahoittelut |
| genetiivi | pahoittelun | pahoittelujen pahoitteluiden pahoitteluitten |
| partitiivi | pahoittelua | pahoitteluita pahoitteluja |
| akkusatiivi | pahoittelu; pahoittelun |
pahoittelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pahoittelussa | pahoitteluissa |
| elatiivi | pahoittelusta | pahoitteluista |
| illatiivi | pahoitteluun | pahoitteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pahoittelulla | pahoitteluilla |
| ablatiivi | pahoittelulta | pahoitteluilta |
| allatiivi | pahoittelulle | pahoitteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pahoitteluna | pahoitteluina |
| translatiivi | pahoitteluksi | pahoitteluiksi |
| abessiivi | pahoittelutta | pahoitteluitta |
| instruktiivi | – | pahoitteluin |
| komitatiivi | – | pahoitteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pahoittelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaverbi pahoitella + johdin -u
Aiheesta muualla
muokkaa- pahoittelu Kielitoimiston sanakirjassa