pahoittelu
Suomi muokkaa
Interjektio muokkaa
pahoittelu (+ possessiivisuffiksi)
- ilmaus, jonka tarkoituksena on osoittaa myötätuntoa henkilölle, jonka on saattanut hankalaan tilanteeseen
Substantiivi muokkaa
pahoittelu (2)
- se, että pahoittelee; se, että ilmaisee toiselle olevansa pahoillaan (jostakin)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pahoittelu | pahoittelut |
| genetiivi | pahoittelun | pahoittelujen pahoitteluiden pahoitteluitten |
| partitiivi | pahoittelua | pahoitteluita pahoitteluja |
| akkusatiivi | pahoittelu; pahoittelun |
pahoittelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pahoittelussa | pahoitteluissa |
| elatiivi | pahoittelusta | pahoitteluista |
| illatiivi | pahoitteluun | pahoitteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pahoittelulla | pahoitteluilla |
| ablatiivi | pahoittelulta | pahoitteluilta |
| allatiivi | pahoittelulle | pahoitteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pahoitteluna | pahoitteluina |
| translatiivi | pahoitteluksi | pahoitteluiksi |
| abessiivi | pahoittelutta | pahoitteluitta |
| instruktiivi | – | pahoitteluin |
| komitatiivi | – | pahoitteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pahoittelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
pahoitella (vahva vartalo pahoittele-) + -u
Aiheesta muualla muokkaa
- pahoittelu Kielitoimiston sanakirjassa