paikkailu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
paikkailu (2)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑi̯kːɑi̯lu/
- tavutus: paik‧kai‧lu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paikkailu | paikkailut |
| genetiivi | paikkailun | paikkailujen paikkailuiden paikkailuitten |
| partitiivi | paikkailua | paikkailuita paikkailuja |
| akkusatiivi | paikkailu; paikkailun |
paikkailut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paikkailussa | paikkailuissa |
| elatiivi | paikkailusta | paikkailuista |
| illatiivi | paikkailuun | paikkailuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paikkailulla | paikkailuilla |
| ablatiivi | paikkailulta | paikkailuilta |
| allatiivi | paikkailulle | paikkailuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paikkailuna | paikkailuina |
| translatiivi | paikkailuksi | paikkailuiksi |
| abessiivi | paikkailutta | paikkailuitta |
| instruktiivi | – | paikkailuin |
| komitatiivi | – | paikkailuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paikkailu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. paikkaileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- paikkailu Kielitoimiston sanakirjassa