paiskominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapaiskominen (38)
- teonnimi verbistä paiskoa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paiskominen | paiskomiset |
| genetiivi | paiskomisen | paiskomisten paiskomisien |
| partitiivi | paiskomista | paiskomisia |
| akkusatiivi | paiskominen; paiskomisen |
paiskomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paiskomisessa | paiskomisissa |
| elatiivi | paiskomisesta | paiskomisista |
| illatiivi | paiskomiseen | paiskomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paiskomisella | paiskomisilla |
| ablatiivi | paiskomiselta | paiskomisilta |
| allatiivi | paiskomiselle | paiskomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paiskomisena (paiskomisna) |
paiskomisina |
| translatiivi | paiskomiseksi | paiskomisiksi |
| abessiivi | paiskomisetta | paiskomisitta |
| instruktiivi | – | paiskomisin |
| komitatiivi | – | paiskomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paiskomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paiskomis- | |