paistuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapaistuminen (38)
- teonnimi verbistä paistua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paistuminen | paistumiset |
genetiivi | paistumisen | paistumisten paistumisien |
partitiivi | paistumista | paistumisia |
akkusatiivi | paistuminen; paistumisen |
paistumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paistumisessa | paistumisissa |
elatiivi | paistumisesta | paistumisista |
illatiivi | paistumiseen | paistumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paistumisella | paistumisilla |
ablatiivi | paistumiselta | paistumisilta |
allatiivi | paistumiselle | paistumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paistumisena (paistumisna) |
paistumisina |
translatiivi | paistumiseksi | paistumisiksi |
abessiivi | paistumisetta | paistumisitta |
instruktiivi | – | paistumisin |
komitatiivi | – | paistumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | paistumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
paistumis- |