palaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapalaileminen (38)
- teonnimi verbistä palailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | palaileminen | palailemiset |
| genetiivi | palailemisen | palailemisten palailemisien |
| partitiivi | palailemista | palailemisia |
| akkusatiivi | palaileminen; palailemisen |
palailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | palailemisessa | palailemisissa |
| elatiivi | palailemisesta | palailemisista |
| illatiivi | palailemiseen | palailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | palailemisella | palailemisilla |
| ablatiivi | palailemiselta | palailemisilta |
| allatiivi | palailemiselle | palailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | palailemisena (palailemisna) |
palailemisina |
| translatiivi | palailemiseksi | palailemisiksi |
| abessiivi | palailemisetta | palailemisitta |
| instruktiivi | – | palailemisin |
| komitatiivi | – | palailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | palailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
palailemis- | |