palikka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- muodoltaan säännöllinen kappale, joka mahtuu tai sopii johonkin tai joka voidaan liittää johonkin
- koota palikoista
- (arkikieltä) typerys
- Ootko vähän palikka?!
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑlikːɑ/
- tavutus: pa‧lik‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | palikka | palikat |
genetiivi | palikan | palikoiden palikoitten palikkojen (palikkain) |
partitiivi | palikkaa | palikoita palikkoja |
akkusatiivi | palikka; palikan |
palikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | palikassa | palikoissa |
elatiivi | palikasta | palikoista |
illatiivi | palikkaan | palikkoihin palikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | palikalla | palikoilla |
ablatiivi | palikalta | palikoilta |
allatiivi | palikalle | palikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | palikkana | palikkoina palikoina |
translatiivi | palikaksi | palikoiksi |
abessiivi | palikatta | palikoitta |
instruktiivi | – | palikoin |
komitatiivi | – | palikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | palika- | |
vahva vartalo | palikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaapalikkatesti, puupalikka, rakennuspalikka, rumpupalikka
Aiheesta muualla
muokkaa- palikka Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 899 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa