palmikoinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä palmikoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palmikoinut palmikoineet
genetiivi palmikoineen palmikoineiden
palmikoineitten
partitiivi palmikoinutta palmikoineita
akkusatiivi palmikoinut; palmikoineen palmikoineet
sisäpaikallissijat
inessiivi palmikoineessa palmikoineissa
elatiivi palmikoineesta palmikoineista
illatiivi palmikoineeseen palmikoineisiin
palmikoineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi palmikoineella palmikoineilla
ablatiivi palmikoineelta palmikoineilta
allatiivi palmikoineelle palmikoineille
muut sijamuodot
essiivi palmikoineena palmikoineina
translatiivi palmikoineeksi palmikoineiksi
abessiivi palmikoineetta palmikoineitta
instruktiivi palmikoinein
komitatiivi palmikoineine