Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pandemia (12)

  1. (lääketiede) maailmanlaajuinen epidemia
    WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi (yle.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑndeˌmiɑ/
  • tavutus: pan‧de‧mi‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pandemia pandemiat
genetiivi pandemian pandemioiden
pandemioitten
(pandemiain)
partitiivi pandemiaa pandemioita
akkusatiivi pandemia;
pandemian
pandemiat
sisäpaikallissijat
inessiivi pandemiassa pandemioissa
elatiivi pandemiasta pandemioista
illatiivi pandemiaan pandemioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pandemialla pandemioilla
ablatiivi pandemialta pandemioilta
allatiivi pandemialle pandemioille
muut sijamuodot
essiivi pandemiana pandemioina
translatiivi pandemiaksi pandemioiksi
abessiivi pandemiatta pandemioitta
instruktiivi pandemioin
komitatiivi pandemioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pandemia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

myöhäislatinan pandēmus < muinaiskreikan πάνδημος (pandēmos)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa