paniikki
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (psykologia) pakokauhu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑniːkːi/
- tavutus: pa‧niik‧ki
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paniikki | paniikit |
genetiivi | paniikin | paniikkien (paniikkein) |
partitiivi | paniikkia | paniikkeja |
akkusatiivi | paniikki; paniikin |
paniikit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paniikissa | paniikeissa |
elatiivi | paniikista | paniikeista |
illatiivi | paniikkiin | paniikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paniikilla | paniikeilla |
ablatiivi | paniikilta | paniikeilta |
allatiivi | paniikille | paniikeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paniikkina | paniikkeina |
translatiivi | paniikiksi | paniikeiksi |
abessiivi | paniikitta | paniikeitta |
instruktiivi | – | paniikein |
komitatiivi | – | paniikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | paniiki- | |
vahva vartalo | paniikki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta panik < ranskan panique < kreikan πανικός pohjautuen Pan-jumalan nimeen[2]
Käännökset muokkaa
1. paniikki
Ks. pakokauhu |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
paniikkihäiriö, paniikkijarrutus, paniikkikohtaus, paniikkimieliala, paniikkinappula, paniikkuoire, paniikkitunnelma
Aiheesta muualla muokkaa
- paniikki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L–P. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951 717-711-9, ISSN 0355-1768.