Wikipedia
Katso artikkeli Pantomiimi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

pantomiimi (5)[1]

  1. elenäytelmä jossa ei käytetä lainkaan puhetta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑnt̪oˌmiːmi/
  • tavutus: pan‧to‧mii‧mi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pantomiimi pantomiimit
genetiivi pantomiimin pantomiimien
(pantomiimein)
partitiivi pantomiimia pantomiimeja
akkusatiivi pantomiimi;
pantomiimin
pantomiimit
sisäpaikallissijat
inessiivi pantomiimissa pantomiimeissa
elatiivi pantomiimista pantomiimeista
illatiivi pantomiimiin pantomiimeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pantomiimilla pantomiimeilla
ablatiivi pantomiimilta pantomiimeilta
allatiivi pantomiimille pantomiimeille
muut sijamuodot
essiivi pantomiimina pantomiimeina
translatiivi pantomiimiksi pantomiimeiksi
abessiivi pantomiimitta pantomiimeitta
instruktiivi pantomiimein
komitatiivi pantomiimeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pantomiimi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pantomiimiesitys

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5