Wikipedia
Katso artikkeli Pantti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

pantti (5-C)

  1. (oikeustiede) irtain esine tai etuus, joka on jätetty velkojan haltuun vastineeksi lainasta, ja jonka velkoja voi myydä lainan jäädessä maksamatta
  2. eräistä juomapakkauksista maksettu lisähinta, jonka saa korvauksena palauttaessaan pantillisen pullon tai tölkin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑnt̪ːi/, [ˈpɑ̝n̪t̪ːi]
  • tavutus: pant‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pantti pantit
genetiivi pantin panttien
(panttein)
partitiivi panttia pantteja
akkusatiivi pantti;
pantin
pantit
sisäpaikallissijat
inessiivi pantissa panteissa
elatiivi pantista panteista
illatiivi panttiin pantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pantilla panteilla
ablatiivi pantilta panteilta
allatiivi pantille panteille
muut sijamuodot
essiivi panttina pantteina
translatiivi pantiksi panteiksi
abessiivi pantitta panteitta
instruktiivi pantein
komitatiivi pantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo panti-
vahva vartalo pantti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin kielen pant < keskialasaksa pant

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

panttikuitti, panttilainaamo, panttileikki, panttioikeus, panttitodistus, panttivanki, panttivelkakirja

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pantti Kielitoimiston sanakirjassa