pantti

Katso artikkeli Pantti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

pantti (5-C)

(oikeustiede) irtain esine tai etuus, joka on jätetty velkojan haltuun vastineeksi lainasta, ja jonka velkoja voi myydä lainan jäädessä maksamatta
eräistä juomapakkauksista maksettu lisähinta, jonka saa korvauksena palauttaessaan pantillisen pullon tai tölkin

Ääntäminen

IPA: /ˈpɑnt̪ːi/, [ˈpɑ̝n̪t̪ːi]
tavutus: pant‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pantti	pantit
genetiivi	pantin	panttien (panttein)
partitiivi	panttia	pantteja
akkusatiivi	pantti; pantin	pantit
sisäpaikallissijat
inessiivi	pantissa	panteissa
elatiivi	pantista	panteista
illatiivi	panttiin	pantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pantilla	panteilla
ablatiivi	pantilta	panteilta
allatiivi	pantille	panteille
muut sijamuodot
essiivi	panttina	pantteina
translatiivi	pantiksi	panteiksi
abessiivi	pantitta	panteitta
instruktiivi	–	pantein
komitatiivi	–	pantteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	panti-
vahva vartalo	pantti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ruotsin kielen pant < keskialasaksa pant

Käännökset

1. irtain esine tai etuus, joka on jätetty velkojan haltuun vastineeksi lainasta, ja jonka velkoja voi myydä lainan jäädessä maksamatta

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

panttikuitti, panttilainaamo, panttileikki, panttioikeus, panttitodistus, panttivanki, panttivelkakirja

Idiomit

olla/seistä tyhjän panttina

Aiheesta muualla

pantti Kielitoimiston sanakirjassa
pantti Suomen etymologisessa sanakirjassa