pantu

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä panna

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pantu pannut
genetiivi pannun pantujen
partitiivi pantua pantuja
akkusatiivi pantu; pannun pannut
sisäpaikallissijat
inessiivi pannussa pannuissa
elatiivi pannusta pannuista
illatiivi pantuun pantuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pannulla pannuilla
ablatiivi pannulta pannuilta
allatiivi pannulle pannuille
muut sijamuodot
essiivi pantuna pantuina
translatiivi pannuksi pannuiksi
abessiivi pannutta pannuitta
instruktiivi pannuin
komitatiivi pantuine