paperiton
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
- sellainen, jossa ei ole tai ei käytetä paperia
- paperiton toimisto
- (kiertoilmaus) laiton; sellainen, jolla ei ole asianmukaisia asiakirjoja
- paperiton maahanmuuttaja
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑpeˌrit̪on/
- tavutus: pa‧pe‧ri‧ton
Käännökset muokkaa
1. sellainen, jossa ei ole tai ei käytetä paperia
|
2. sellainen, jolla ei ole asianmukaisia asiakirjoja
|
Aiheesta muualla muokkaa
- paperiton Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
- (kiertoilmaus) ilman oleskelulupaa maassa oleskeleva; laiton maahantulija
- Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL ehdottaa paperittomille nykyistä laajempia terveyspalveluita. (mtv.fi)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paperiton | paperittomat |
| genetiivi | paperittoman | paperittomien (paperitonten) |
| partitiivi | paperitonta | paperittomia |
| akkusatiivi | paperiton; paperittoman |
paperittomat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paperittomassa | paperittomissa |
| elatiivi | paperittomasta | paperittomista |
| illatiivi | paperittomaan | paperittomiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paperittomalla | paperittomilla |
| ablatiivi | paperittomalta | paperittomilta |
| allatiivi | paperittomalle | paperittomille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paperittomana (paperitonna) |
paperittomina |
| translatiivi | paperittomaksi | paperittomiksi |
| abessiivi | paperittomatta | paperittomitta |
| instruktiivi | – | paperittomin |
| komitatiivi | – | paperittomine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paperittoma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paperiton- | |