paperoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapaperoiminen (38)
- teonnimi verbistä paperoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paperoiminen | paperoimiset |
genetiivi | paperoimisen | paperoimisten paperoimisien |
partitiivi | paperoimista | paperoimisia |
akkusatiivi | paperoiminen; paperoimisen |
paperoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paperoimisessa | paperoimisissa |
elatiivi | paperoimisesta | paperoimisista |
illatiivi | paperoimiseen | paperoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paperoimisella | paperoimisilla |
ablatiivi | paperoimiselta | paperoimisilta |
allatiivi | paperoimiselle | paperoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paperoimisena (paperoimisna) |
paperoimisina |
translatiivi | paperoimiseksi | paperoimisiksi |
abessiivi | paperoimisetta | paperoimisitta |
instruktiivi | – | paperoimisin |
komitatiivi | – | paperoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | paperoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
paperoimis- |