Papillon
 
Papillon

Substantiivi

muokkaa

papillon (5)

  1. (eläintiede) eräs ranskalainen koirarotu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi papillon papillonit
genetiivi papillonin papillonien
(papillonein)
partitiivi papillonia papilloneja
akkusatiivi papillon;
papillonin
papillonit
sisäpaikallissijat
inessiivi papillonissa papilloneissa
elatiivi papillonista papilloneista
illatiivi papilloniin papilloneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi papillonilla papilloneilla
ablatiivi papillonilta papilloneilta
allatiivi papillonille papilloneille
muut sijamuodot
essiivi papillonina papilloneina
translatiivi papilloniksi papilloneiksi
abessiivi papillonitta papilloneitta
instruktiivi papillonein
komitatiivi papilloneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo papilloni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

suoraan ranskan kielen perhosta tarkoittavasta sanasta, tulee koiran korvien muodosta

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

papillon m. (monikko papillons[luo])

  1. (eläintiede) perhonen
  2. perhosuinti
    Michael Phelps pulvérise le record mondial du 100 mètres papillon (FR24)
  3. (eläintiede) papillon

Aiheesta muualla

muokkaa
  • papillon Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)