paradigma

Katso myös: Paradigma

Suomi

Substantiivi

paradigma (9)

1. laajasti käytössä oleva, oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys ja sen mukainen toimintatapa

   Klassinen esimerkki paradigman muutoksesta fysiikassa on niin sanottu kopernikaaninen vallankumous, joka asetti maan sille kuuluvalle paikalleen ja planeetat kiertämään aurinkoa.

   Charles Darwin oli aikanaan 1800-luvulla uuden paradigman kehittäjä kaikille biologisille tieteille.

2. (kielitiede) taivutettavan sanan muotosarja; taivutuskaava

   Paradigmalla tarkoitetaan taivutusparadigmaa eli sanan kaikkien taivutusmuotojen sarjaa.

   Suomen adpositiot ovat vajaaparadigmaisia.

3. (tietotekniikka) käytössä oleva tapa rakentaa ohjelmia

   Smalltalk noudattaa puhdasta olioparadigmaa.

Käännökset

1. laajasti käytössä oleva, oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys ja sen mukainen toimintatapa

englanti: paradigm espanja: paradigma m.

venäjä: парадигма

Liittyvät sanat

• taivutuskaava

Johdokset

• adjektiivit: paradigmaattinen

Aiheesta muualla

• paradigma Kielitoimiston sanakirjassa
• paradigma Tieteen termipankissa

Espanja

Substantiivi

paradigma m. (monikko paradigmas)

1. paradigma (laajasti käytössä oleva, oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys ja sen mukainen toimintatapa)

Aiheesta muualla

• paradigma Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Turkki

Substantiivi

paradigma -sı

1. (kielitiede) taivutuskaava

Liittyvät sanat

• dizi