Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

parahdus (39)

  1. parahtaminen
    Häneltä pääsi hiljainen parahdus, kasvot vääntyivät ja kyyneleet kihosivat silmiin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑrɑhdus/
  • tavutus: pa‧rah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi parahdus parahdukset
genetiivi parahduksen parahdusten
parahduksien
partitiivi parahdusta parahduksia
akkusatiivi parahdus;
parahduksen
parahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi parahduksessa parahduksissa
elatiivi parahduksesta parahduksista
illatiivi parahdukseen parahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi parahduksella parahduksilla
ablatiivi parahdukselta parahduksilta
allatiivi parahdukselle parahduksille
muut sijamuodot
essiivi parahduksena parahduksina
translatiivi parahdukseksi parahduksiksi
abessiivi parahduksetta parahduksitta
instruktiivi parahduksin
komitatiivi parahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo parahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
parahdus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä parahtaa (parahd- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa