paranteleminen

Suomi

paranteleminen (38)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	paranteleminen	parantelemiset
genetiivi	parantelemisen	parantelemisten parantelemisien
partitiivi	parantelemista	parantelemisia
akkusatiivi	paranteleminen; parantelemisen	parantelemiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	parantelemisessa	parantelemisissa
elatiivi	parantelemisesta	parantelemisista
illatiivi	parantelemiseen	parantelemisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	parantelemisella	parantelemisilla
ablatiivi	parantelemiselta	parantelemisilta
allatiivi	parantelemiselle	parantelemisille
muut sijamuodot
essiivi	parantelemisena (parantelemisna)	parantelemisina
translatiivi	parantelemiseksi	parantelemisiksi
abessiivi	parantelemisetta	parantelemisitta
instruktiivi	–	parantelemisin
komitatiivi	–	parantelemisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	parantelemise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	parantelemis-