parantelu

Suomi

Substantiivi

parantelu (2)

paranteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈpɑrɑnˌt̪elu/
tavutus: pa‧ran‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	parantelu	parantelut
genetiivi	parantelun	parantelujen paranteluiden paranteluitten
partitiivi	parantelua	paranteluita paranteluja
akkusatiivi	parantelu; parantelun	parantelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	parantelussa	paranteluissa
elatiivi	parantelusta	paranteluista
illatiivi	paranteluun	paranteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	parantelulla	paranteluilla
ablatiivi	parantelulta	paranteluilta
allatiivi	parantelulle	paranteluille
muut sijamuodot
essiivi	paranteluna	paranteluina
translatiivi	paranteluksi	paranteluiksi
abessiivi	parantelutta	paranteluitta
instruktiivi	–	paranteluin
komitatiivi	–	paranteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	parantelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi parannella ((vahva) vokaalivartalo parantel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. paranteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

parantelu Kielitoimiston sanakirjassa