parantuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaparantuminen (38)
- teonnimi verbistä parantua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | parantuminen | parantumiset |
genetiivi | parantumisen | parantumisten parantumisien |
partitiivi | parantumista | parantumisia |
akkusatiivi | parantuminen; parantumisen |
parantumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | parantumisessa | parantumisissa |
elatiivi | parantumisesta | parantumisista |
illatiivi | parantumiseen | parantumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | parantumisella | parantumisilla |
ablatiivi | parantumiselta | parantumisilta |
allatiivi | parantumiselle | parantumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | parantumisena (parantumisna) |
parantumisina |
translatiivi | parantumiseksi | parantumisiksi |
abessiivi | parantumisetta | parantumisitta |
instruktiivi | – | parantumisin |
komitatiivi | – | parantumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | parantumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
parantumis- |