parapetti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- linnoituksen matala suojavalli; rintavarustus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | parapetti | parapetit |
genetiivi | parapetin | parapettien (parapettein) |
partitiivi | parapettia | parapetteja |
akkusatiivi | parapetti; parapetin |
parapetit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | parapetissa | parapeteissa |
elatiivi | parapetista | parapeteista |
illatiivi | parapettiin | parapetteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | parapetilla | parapeteilla |
ablatiivi | parapetilta | parapeteilta |
allatiivi | parapetille | parapeteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | parapettina | parapetteina |
translatiivi | parapetiksi | parapeteiksi |
abessiivi | parapetitta | parapeteitta |
instruktiivi | – | parapetein |
komitatiivi | – | parapetteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | parapeti- | |
vahva vartalo | parapetti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaitalian kielestä[1]
Käännökset
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Valpola, Veli (päätoim.): Facta. 10-osainen tietosanakirja. 7. painos, osa 7, p. 212. Helsinki: WSOY ja Tietosanakirja osakeyhtiö, 1976. ISBN 951-0-01480-X.