Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

parila (12)

  1. grillauksessa käytettävä valurautainen alusta, josta jää kypsennettäviin raitoja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑrilɑ/
  • tavutus: pa‧ri‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi parila parilat
genetiivi parilan pariloiden
pariloitten
(parilain)
partitiivi parilaa pariloita
akkusatiivi parila;
parilan
parilat
sisäpaikallissijat
inessiivi parilassa pariloissa
elatiivi parilasta pariloista
illatiivi parilaan pariloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi parilalla pariloilla
ablatiivi parilalta pariloilta
allatiivi parilalle pariloille
muut sijamuodot
essiivi parilana pariloina
translatiivi parilaksi pariloiksi
abessiivi parilatta pariloitta
instruktiivi pariloin
komitatiivi pariloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo parila-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • parila Kielitoimiston sanakirjassa