Substantiivi

muokkaa

paronymia (12)

  1. (kielitiede) sellainen kielen ilmaisujen äänteellinen ja tai kirjoitusasun likeisyys, joka mahdollistaa nopeasti puhuttaessa tai luettaessa väärinkäsityksen[1]
    sanojen 'ilmiasu : ilmaisu' paronymia

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paronymia paronymiat
genetiivi paronymian paronymioiden
paronymioitten
(paronymiain)
partitiivi paronymiaa paronymioita
akkusatiivi paronymia;
paronymian
paronymiat
sisäpaikallissijat
inessiivi paronymiassa paronymioissa
elatiivi paronymiasta paronymioista
illatiivi paronymiaan paronymioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paronymialla paronymioilla
ablatiivi paronymialta paronymioilta
allatiivi paronymialle paronymioille
muut sijamuodot
essiivi paronymiana paronymioina
translatiivi paronymiaksi paronymioiksi
abessiivi paronymiatta paronymioitta
instruktiivi paronymioin
komitatiivi paronymioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo paronymia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viiteet

muokkaa
  1. [Tieteen termipankki 10.03.2016: Kielitiede:paronymia. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:paronymia.)]