Katso myös: Pasma

Substantiivi

muokkaa

pasma (9)

  1. (vanhahtava) tietyn kierrosmäärän sisältävä lankavyyhden osa. Pasmassa on tavallisesti 60 kierrosta. Pasmalangat ovat lankavyyhdessä olevia sidelankoja, joiden tehtävänä on pitää lankavyyhdessä olevat pasmat hyvässä järjestyksessä, jotta ne eivät mene sekaisin vyyhteä käsiteltäessä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑsmɑ/, [ˈpɑsmɑ]
  • tavutus: pas‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pasma pasmat
genetiivi pasman pasmojen
(pasmain)
partitiivi pasmaa pasmoja
akkusatiivi pasma;
pasman
pasmat
sisäpaikallissijat
inessiivi pasmassa pasmoissa
elatiivi pasmasta pasmoista
illatiivi pasmaan pasmoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pasmalla pasmoilla
ablatiivi pasmalta pasmoilta
allatiivi pasmalle pasmoille
muut sijamuodot
essiivi pasmana pasmoina
translatiivi pasmaksi pasmoiksi
abessiivi pasmatta pasmoitta
instruktiivi pasmoin
komitatiivi pasmoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pasma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

slaavilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pasmalanka

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pasma Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

pasma f. (monikko pasmas)

  1. (halventava, alatyyliä) poliisi

pasma

  1. (taivutusmuoto) verbistä pasmar

Substantiivi

muokkaa

pasma

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta pasmo
  2. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta pasmo
  3. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta pasmo
  4. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta pasmo

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.