Redirect arrow without text.svg
Katso myös: pätö

SuomiMuokkaa

 
Pato

SubstantiiviMuokkaa

pato (1-F)

Katso artikkeli Pato Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. vedenpinnan korkeutta ja veden virtausta ohjaava vesirakennuksen piiriin kuuluva rakennelma, jolla on yleensä seinämäinen tai vallimainen rakenne. Patoja tehdään vesivoimatekniikan ja muihin tarpeisiin.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpɑt̪o/
  • tavutus: pa‧to

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pato padot
genetiivi padon patojen
partitiivi patoa patoja
akkusatiivi pato;
padon
padot
sisäpaikallissijat
inessiivi padossa padoissa
elatiivi padosta padoista
illatiivi patoon patoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi padolla padoilla
ablatiivi padolta padoilta
allatiivi padolle padoille
muut sijamuodot
essiivi patona patoina
translatiivi padoksi padoiksi
abessiivi padotta padoitta
instruktiivi padoin
komitatiivi patoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pado-
vahva vartalo pato-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hyydepato, jokipato, jääpato, lohestuspato, lohipato, maapato, majavanpato, nahkiaispato, neulapato, patoallas, patoaukko, säännöstelypato

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • pato Kielitoimiston sanakirjassa
  • pato Tieteen termipankissa
  • pato Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

EspanjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pato m. (monikko patos)

  1. ankka

HuomautuksetMuokkaa

  • Aku Ankka on espanjaksi Pato Donald

EsperantoMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pato

  1. paistinpannu

PortugaliMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pato m.

  1. ankka