Katso myös: patología, patológia

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

patologia (12)

  1. (lääketiede) tautioppi; oppi, jossa selvitetään tautien syitä, luonnetta ja kulkua
    Kuoleman syyn tutkimus on patologian toimialaa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑt̪oˌlogiɑ/
  • tavutus: pa‧to‧lo‧gi‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi patologia patologiat
genetiivi patologian patologioiden
patologioitten
(patologiain)
partitiivi patologiaa patologioita
akkusatiivi patologia;
patologian
patologiat
sisäpaikallissijat
inessiivi patologiassa patologioissa
elatiivi patologiasta patologioista
illatiivi patologiaan patologioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi patologialla patologioilla
ablatiivi patologialta patologioilta
allatiivi patologialle patologioille
muut sijamuodot
essiivi patologiana patologioina
translatiivi patologiaksi patologioiksi
abessiivi patologiatta patologioitta
instruktiivi patologioin
komitatiivi patologioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo patologia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kasvipatologia, psykopatologia

Aiheesta muualla muokkaa

Substantiivi muokkaa

patologia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta patologi