patriisi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
patriisi (6)
- (historia) antiikin Rooman hallitsevan maa-aateliston jäsen
- (historia) porvarissuvun jäsen keskiajan italialaisissa kaupunkivaltioissa
- (historia, tekniikka) pehmeän metallin käsittelyssä matriisia valmistettaessa negatiivina käytetty muotti
- (kuvaannollisesti) yläluokkainen tai ylhäisesti käyttäytyvä henkilö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑt̪riːsi/
- tavutus: pat‧rii‧si
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | patriisi | patriisit |
| genetiivi | patriisin | patriisien (patriisein) |
| partitiivi | patriisia | patriiseja |
| akkusatiivi | patriisi; patriisin |
patriisit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | patriisissa | patriiseissa |
| elatiivi | patriisista | patriiseista |
| illatiivi | patriisiin | patriiseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | patriisilla | patriiseilla |
| ablatiivi | patriisilta | patriiseilta |
| allatiivi | patriisille | patriiseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | patriisina | patriiseina |
| translatiivi | patriisiksi | patriiseiksi |
| abessiivi | patriisitta | patriiseitta |
| instruktiivi | – | patriisein |
| komitatiivi | – | patriiseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | patriisi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |