paukauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapaukauttaminen (38)
- teonnimi verbistä paukauttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paukauttaminen | paukauttamiset |
genetiivi | paukauttamisen | paukauttamisten paukauttamisien |
partitiivi | paukauttamista | paukauttamisia |
akkusatiivi | paukauttaminen; paukauttamisen |
paukauttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paukauttamisessa | paukauttamisissa |
elatiivi | paukauttamisesta | paukauttamisista |
illatiivi | paukauttamiseen | paukauttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paukauttamisella | paukauttamisilla |
ablatiivi | paukauttamiselta | paukauttamisilta |
allatiivi | paukauttamiselle | paukauttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paukauttamisena (paukauttamisna) |
paukauttamisina |
translatiivi | paukauttamiseksi | paukauttamisiksi |
abessiivi | paukauttamisetta | paukauttamisitta |
instruktiivi | – | paukauttamisin |
komitatiivi | – | paukauttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | paukauttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
paukauttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi paukauttaa + johdin -minen