Katso myös: Paula

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

paula (9)

  1. kalaverkon ylä- tai alanaru, joihin kiinnitetään kohot tai painot
  2. ansalanka
  3. nauha, pirtanauha
    On neidolla punapaula, kun tanssihin käy

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑu̯lɑ/, [ˈpɑ̝ulɑ̝]
  • tavutus: pau‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paula paulat
genetiivi paulan paulojen
(paulain)
partitiivi paulaa pauloja
akkusatiivi paula;
paulan
paulat
sisäpaikallissijat
inessiivi paulassa pauloissa
elatiivi paulasta pauloista
illatiivi paulaan pauloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paulalla pauloilla
ablatiivi paulalta pauloilta
allatiivi paulalle pauloille
muut sijamuodot
essiivi paulana pauloina
translatiivi paulaksi pauloiksi
abessiivi paulatta pauloitta
instruktiivi pauloin
komitatiivi pauloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo paula-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

alapaula, kengänpaula, yläpaula

Idiomit muokkaa

  • kietoa pauloihinsa
  • joutua (jonkun tai jonkin) pauloihin
  • olla (jonkun tai jonkin) pauloissa

Aiheesta muualla muokkaa

  • paula Kielitoimiston sanakirjassa