pekari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- jonkin Tayassuidae-heimon eläimistä, sioille sukua olevia amerikkalaisia sorkkaeläimiä
- Erottaa sika pekarista.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpekɑri/
- tavutus: pe‧ka‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pekari | pekarit |
| genetiivi | pekarin | pekarien pekareiden pekareitten |
| partitiivi | pekaria | pekareita pekareja |
| akkusatiivi | pekari; pekarin |
pekarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pekarissa | pekareissa |
| elatiivi | pekarista | pekareista |
| illatiivi | pekariin | pekareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pekarilla | pekareilla |
| ablatiivi | pekarilta | pekareilta |
| allatiivi | pekarille | pekareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pekarina | pekareina |
| translatiivi | pekariksi | pekareiksi |
| abessiivi | pekaritta | pekareitta |
| instruktiivi | – | pekarein |
| komitatiivi | – | pekareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pekari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- pekari Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti muokkaa
Substantiivi muokkaa
pekári m.
Substantiivi muokkaa
pekari
Substantiivi muokkaa
pekari
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6