Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pelokkuus (40)

  1. se, että on pelokas

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpelokːuːs/
  • tavutus: pe‧lok‧kuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pelokkuus pelokkuudet
genetiivi pelokkuuden pelokkuuksien
partitiivi pelokkuutta pelokkuuksia
akkusatiivi pelokkuus;
pelokkuuden
pelokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi pelokkuudessa pelokkuuksissa
elatiivi pelokkuudesta pelokkuuksista
illatiivi pelokkuuteen pelokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelokkuudella pelokkuuksilla
ablatiivi pelokkuudelta pelokkuuksilta
allatiivi pelokkuudelle pelokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi pelokkuutena pelokkuuksina
translatiivi pelokkuudeksi pelokkuuksiksi
abessiivi pelokkuudetta pelokkuuksitta
instruktiivi pelokkuuksin
komitatiivi pelokkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pelokkuude-
vahva vartalo pelokkuute-
konsonantti-
vartalo
pelokkuut-

Etymologia muokkaa

sanan pelokas vartalosta pelokk- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa