Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pelotus (39)

  1. pelottaminen; pelote

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpelot̪us/
  • tavutus: pe‧lo‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pelotus pelotukset
genetiivi pelotuksen pelotusten
pelotuksien
partitiivi pelotusta pelotuksia
akkusatiivi pelotus;
pelotuksen
pelotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pelotuksessa pelotuksissa
elatiivi pelotuksesta pelotuksista
illatiivi pelotukseen pelotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelotuksella pelotuksilla
ablatiivi pelotukselta pelotuksilta
allatiivi pelotukselle pelotuksille
muut sijamuodot
essiivi pelotuksena pelotuksina
translatiivi pelotukseksi pelotuksiksi
abessiivi pelotuksetta pelotuksitta
instruktiivi pelotuksin
komitatiivi pelotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pelotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pelotus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä pelottaa (pelot- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

pelotuskeino

Aiheesta muualla muokkaa

  • pelotus Kielitoimiston sanakirjassa