pensselöiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapensselöiminen (38)
- teonnimi verbistä pensselöidä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pensselöiminen | pensselöimiset |
genetiivi | pensselöimisen | pensselöimisten pensselöimisien |
partitiivi | pensselöimistä | pensselöimisiä |
akkusatiivi | pensselöiminen; pensselöimisen |
pensselöimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pensselöimisessä | pensselöimisissä |
elatiivi | pensselöimisestä | pensselöimisistä |
illatiivi | pensselöimiseen | pensselöimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pensselöimisellä | pensselöimisillä |
ablatiivi | pensselöimiseltä | pensselöimisiltä |
allatiivi | pensselöimiselle | pensselöimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pensselöimisenä (pensselöimisnä) |
pensselöimisinä |
translatiivi | pensselöimiseksi | pensselöimisiksi |
abessiivi | pensselöimisettä | pensselöimisittä |
instruktiivi | – | pensselöimisin |
komitatiivi | – | pensselöimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pensselöimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pensselöimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pensselöidä + johdin -minen