Substantiivi

muokkaa

pentaedri (5)

  1. (geometria) viiden tahon rajaama monitahokas

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpent̪ɑˌedri/
  • tavutus: pen‧ta‧ed‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pentaedri pentaedrit
genetiivi pentaedrin pentaedrien
(pentaedrein)
partitiivi pentaedria pentaedreja
akkusatiivi pentaedri;
pentaedrin
pentaedrit
sisäpaikallissijat
inessiivi pentaedrissa pentaedreissa
elatiivi pentaedrista pentaedreista
illatiivi pentaedriin pentaedreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pentaedrilla pentaedreilla
ablatiivi pentaedrilta pentaedreilta
allatiivi pentaedrille pentaedreille
muut sijamuodot
essiivi pentaedrina pentaedreina
translatiivi pentaedriksi pentaedreiksi
abessiivi pentaedritta pentaedreitta
instruktiivi pentaedrein
komitatiivi pentaedreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pentaedri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

penta- + -edri

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa