Wikipedia
Katso artikkeli Pentagrammi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

pentagrammi (5)[1]

  1. (symbolikuvio) viisikanta, viisisakarainen tähdenmuotoinen kuvio, joka periytyy muinaisesta Babyloniasta, missä sitä lienee pidetty taikamerkkinä; myös kirkotaiteen symboli

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pentagrammi pentagrammit
genetiivi pentagrammin pentagrammien
(pentagrammein)
partitiivi pentagrammia pentagrammeja
akkusatiivi pentagrammi;
pentagrammin
pentagrammit
sisäpaikallissijat
inessiivi pentagrammissa pentagrammeissa
elatiivi pentagrammista pentagrammeista
illatiivi pentagrammiin pentagrammeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pentagrammilla pentagrammeilla
ablatiivi pentagrammilta pentagrammeilta
allatiivi pentagrammille pentagrammeille
muut sijamuodot
essiivi pentagrammina pentagrammeina
translatiivi pentagrammiksi pentagrammeiksi
abessiivi pentagrammitta pentagrammeitta
instruktiivi pentagrammein
komitatiivi pentagrammeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pentagrammi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5