perääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaperääminen (38)
- teonnimi verbistä perätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | perääminen | peräämiset |
| genetiivi | peräämisen | peräämisten peräämisien |
| partitiivi | peräämistä | peräämisiä |
| akkusatiivi | perääminen; peräämisen |
peräämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | peräämisessä | peräämisissä |
| elatiivi | peräämisestä | peräämisistä |
| illatiivi | peräämiseen | peräämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | peräämisellä | peräämisillä |
| ablatiivi | peräämiseltä | peräämisiltä |
| allatiivi | peräämiselle | peräämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | peräämisenä (peräämisnä) |
peräämisinä |
| translatiivi | peräämiseksi | peräämisiksi |
| abessiivi | peräämisettä | peräämisittä |
| instruktiivi | – | peräämisin |
| komitatiivi | – | peräämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | peräämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
peräämis- | |