perivä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä periä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi perivä perivät
genetiivi perivän perivien
(periväin)
partitiivi perivää periviä
akkusatiivi perivä; perivän perivät
sisäpaikallissijat
inessiivi perivässä perivissä
elatiivi perivästä perivistä
illatiivi perivään periviin
ulkopaikallissijat
adessiivi perivällä perivillä
ablatiivi perivältä periviltä
allatiivi perivälle periville
muut sijamuodot
essiivi perivänä perivinä
translatiivi periväksi periviksi
abessiivi perivättä perivittä
instruktiivi perivin
komitatiivi perivine