personointi

Suomi

Substantiivi

personointi (5-J)

personoiminen

Ääntäminen

IPA: /ˈpersoˌnoi̯nt̪i/
tavutus: per‧so‧noin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	personointi	personoinnit
genetiivi	personoinnin	personointien (personointein)
partitiivi	personointia	personointeja
akkusatiivi	personointi; personoinnin	personoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	personoinnissa	personoinneissa
elatiivi	personoinnista	personoinneista
illatiivi	personointiin	personointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	personoinnilla	personoinneilla
ablatiivi	personoinnilta	personoinneilta
allatiivi	personoinnille	personoinneille
muut sijamuodot
essiivi	personointina	personointeina
translatiivi	personoinniksi	personoinneiksi
abessiivi	personoinnitta	personoinneitta
instruktiivi	–	personoinnein
komitatiivi	–	personointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	personoinni-
vahva vartalo	personointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi personoida (vartalo personoi-) + johdin -nti

Käännökset

1. personoiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

personointi Kielitoimiston sanakirjassa
personointi Tieteen termipankissa