perustanta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈperusˌt̪ɑnt̪ɑ/
- tavutus: pe‧rus‧tan‧ta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | perustanta | perustannat |
| genetiivi | perustannan | perustantojen (perustantain) |
| partitiivi | perustantaa | perustantoja |
| akkusatiivi | perustanta; perustannan |
perustannat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | perustannassa | perustannoissa |
| elatiivi | perustannasta | perustannoista |
| illatiivi | perustantaan | perustantoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | perustannalla | perustannoilla |
| ablatiivi | perustannalta | perustannoilta |
| allatiivi | perustannalle | perustannoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | perustantana | perustantoina |
| translatiivi | perustannaksi | perustannoiksi |
| abessiivi | perustannatta | perustannoitta |
| instruktiivi | – | perustannoin |
| komitatiivi | – | perustantoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | perustanna- | |
| vahva vartalo | perustanta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- perustanta Kielitoimiston sanakirjassa