peruuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaperuuttaminen (38)
- teonnimi verbistä peruuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | peruuttaminen | peruuttamiset |
genetiivi | peruuttamisen | peruuttamisten peruuttamisien |
partitiivi | peruuttamista | peruuttamisia |
akkusatiivi | peruuttaminen; peruuttamisen |
peruuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | peruuttamisessa | peruuttamisissa |
elatiivi | peruuttamisesta | peruuttamisista |
illatiivi | peruuttamiseen | peruuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | peruuttamisella | peruuttamisilla |
ablatiivi | peruuttamiselta | peruuttamisilta |
allatiivi | peruuttamiselle | peruuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | peruuttamisena (peruuttamisna) |
peruuttamisina |
translatiivi | peruuttamiseksi | peruuttamisiksi |
abessiivi | peruuttamisetta | peruuttamisitta |
instruktiivi | – | peruuttamisin |
komitatiivi | – | peruuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | peruuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
peruuttamis- |