pidätyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä pidättyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pidätyttävä pidätyttävät
genetiivi pidätyttävän pidätyttävien
(pidätyttäväin)
partitiivi pidätyttävää pidätyttäviä
akkusatiivi pidätyttävä;
pidätyttävän
pidätyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pidätyttävässä pidätyttävissä
elatiivi pidätyttävästä pidätyttävistä
illatiivi pidätyttävään pidätyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pidätyttävällä pidätyttävillä
ablatiivi pidätyttävältä pidätyttäviltä
allatiivi pidätyttävälle pidätyttäville
muut sijamuodot
essiivi pidätyttävänä pidätyttävinä
translatiivi pidätyttäväksi pidätyttäviksi
abessiivi pidätyttävättä pidätyttävittä
instruktiivi pidätyttävin
komitatiivi pidätyttävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pidätyttävä-
vahva vartalo pidätyttävä-
konsonantti-
vartalo
-

pidätyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pidätyttää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pidätyttävä pidätyttävät
genetiivi pidätyttävän pidätyttävien
(pidätyttäväin)
partitiivi pidätyttävää pidätyttäviä
akkusatiivi pidätyttävä;
pidätyttävän
pidätyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pidätyttävässä pidätyttävissä
elatiivi pidätyttävästä pidätyttävistä
illatiivi pidätyttävään pidätyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pidätyttävällä pidätyttävillä
ablatiivi pidätyttävältä pidätyttäviltä
allatiivi pidätyttävälle pidätyttäville
muut sijamuodot
essiivi pidätyttävänä pidätyttävinä
translatiivi pidätyttäväksi pidätyttäviksi
abessiivi pidätyttävättä pidätyttävittä
instruktiivi pidätyttävin
komitatiivi pidätyttävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pidätyttävä-
vahva vartalo pidätyttävä-
konsonantti-
vartalo
-